Kipinä Breakfast Club 29.1.2026: tulevaisuudentoivoa ohjaa luottamus, ihmisyys ja inhimillinen digikehitys
02 | 2026 Olli Laine, CEO & Co-founder
Auringonpaisteen ja napakan pakkasen saattamana, ensimmäinen Kipinä Breakfast Club kokosi Allas Poolille viime viikolla noin 40 suomalaista yritysjohtajaa ja digipäättäjää keskustelemaan digikehityksen nykytilasta, tulevaisuuden kilpailutekijöistä ja suurista muutosvoimista, jotka muokkaavat yritysten toimintaympäristöä juuri nyt.
Aamiaistilaisuuden tavoitteena ei ollut tarjota valmiita kiveenhakattuja vastauksia, vaan kutsu avoimeen, rehelliseen ja inhimilliseen vuoropuheluun. Keskustelun punaisena lankana toimi Kipinän Collective Vision 2026, joka kokoaa yhteen näkemyksiä siitä, miten teknologia, ihmiset ja rakenteet tulisi sovittaa yhteen epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Paneelikeskusteluun olimme kutsuneet alan huiput tuomaa oman näkemyksensä hedelmälliseen keskusteluun:
Jarno Limnell, kyberturvallisuuden professori, kansanedustaja
Satu Samira Hamed, planeettakeskeinen strategi, Planet Diplomats
Teemu Linna, Tekoälyasiantuntija, CTO Agion
Tove Mylläri, Innovation Project Lead, Yle
Olli Laine, CEO & Co-founder, Kipinä Software
Keskustelusta nousi nopeasti ajassa kantavia teemoja ja ajatuksia, joita lähetimme takaisin suomalaisiin yhtiöihin ja yhteisöihin - jatkamaan hyvin alkanutta vuoropuhelua!
Luottamus ei ole “nice to have” – se on tulevaisuuden infrastruktuuria
Yksi keskustelun vahvimmista jaetusta havainnoista oli tämä: luottamus on tulevaisuuden tärkein teknologia.
Kyberturvallisuus, regulaatiot ja geopoliittinen epävarmuus eivät näyttäytyneet keskustelussa vain rajoitteina, vaan tekijöinä, jotka muokkaavat suoraan sitä, mistä kilpailuetu syntyy. Luottamus ei ole enää staattinen ominaisuus tai viestintästrategia, vaan koettu prosessi: miten päätöksiä tehdään, voiko niihin vaikuttaa ja ymmärtävätkö ihmiset oman roolinsa muutoksessa.
Suomella nähtiin olevan vahva luottamuspääoma – mutta samalla tunnistettiin, että se ei ole itsestäänselvyys. Luottamus pitää ansaita yhä uudelleen, erityisesti digitaalisessa ja tekoälyavusteisessa toimintaympäristössä. Keskustelussa nousi esiin ajatus jopa uudesta johtamisen roolista: Chief Trust Officerista – vastuusta, joka keskittyy luottamuksen syventämiseen, ennakointiin, ympäristön signaalien lukemiseen ja organisaation resilienssin vahvistamiseen.
Teknologia on helppoa – ihmiset tekevät eron
Useampi panelisti kiteytti saman havainnon eri sanoin: digikehityksessä teknologia on korkeintaan 10 %, ihmiset 90 %.
Tekoäly, agenttinen ohjelmistokehitys, automaatio ja digitaaliset työkalut ovat yhä useamman organisaation ulottuvilla. Erot syntyvät siitä, miten ihmiset oppivat, tekevät yhteistyötä ja uskaltavat kokeilla. Psykologinen turvallisuus nousi keskustelussa keskeiseksi edellytykseksi: pelokas tai epävarma ei innovoi.
Menestyvät organisaatiot eivät ole niitä, joissa on eniten työkaluja, vaan niitä, joissa on:
selkeä suunta ja jaettu visio
tilaa oppimiselle ja kokeilulle
rakenteita, jotka mahdollistavat tekemisen
johtamista, joka vähentää häpeää ja lisää rohkeutta
Kokemus, tekeminen ja yhdessä oppiminen lieventävät pelkoa. “Kannettu vesi ei kaivossa pysy” – oppiminen ei toimi, jos motivaatio ei synny sisältä.
Resilienssi, ennakointi ja kyky elää epävarmuudessa
Keskustelussa tunnistettiin laajasti, että tulevaisuus yllättää – yhä nopeammin. Siksi ennakoinnin merkitys kasvaa, mutta yhtä tärkeää on kyky reagoida, sopeutua ja palautua.
Organisaatioiden todellinen haaste ei ole signaalien puute, vaan kyky muuttaa ylätason havainnot käytännön toiminnaksi. Samalla todettiin, että liiallinen tehokkuusajattelu voi kaventaa kykyä nähdä uusia mahdollisuuksia. Juuri muotoilusta, valmennuksesta ja luovuudesta luovutaan helposti, vaikka niitä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan.
“Esimerkiksi agenttinen ohjelmistokehitys on viimeisten kuukausien aikana muuttanut monen kokeneen huippuammattilaisen arkea. Kokeneen kehittäjän työ on mullistunut ja suurin osa koodista syntyy jo nyt agenttien avulla. Monen kehittäjän työ on pitkälti siirtynyt suunnitteluun ja koodin laadun valvontaan. Tällaiseen muutokseen heittäytyminen vaatii ennen kaikkea turvallisen ympäristön uusien roolien kehittymiseen.”
Olli Laine, CEO Kipinä
Resilienssi nähtiin sekä yksilöiden että yhteisöjen ominaisuutena: turvallinen ympäristö, osallisuuden kokemus ja välittäminen luovat pohjan kestävälle muutokselle.
Innovaatio vaatii kaistaa, rakenteita ja uskallusta
Innovaatio ei synny kiireessä, pelossa tai virkavastuulla. Keskustelussa korostui tarve luoda kaistaa tekemiselle: aikaa, rakenteita ja tilaa, jossa ihmiset tulevat kohdatuksi ja ideat voivat tarttua.
Pullonkaula ei ole koskaan ollut koodin tuottaminen. Vaikeampaa on ymmärtää, mitä kannattaisi tehdä – ja uskaltää tehdä se yhdessä. Organisaatiot, jotka kykenevät olemaan yhtä aikaa nopeita ja harkitsevia, kokeilevia ja vastuullisia, ovat vahvoilla seuraavassa digikehityksen aallossa.
Yhteinen suunta, yhteinen vastuu
Keskustelu jätti jälkeensä vahvan tunteen: emme ole vain selviytymässä muutoksesta, vaan meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Suomella on hyvät lähtökohdat – luottamuspääomaa, osaamista ja innovatiivisuutta – mutta suunta vaatii tietoista johtamista ja yhteistä tekemistä.
Collective Vision 2026 toimii keskustelun pohjana ja jatkona: se kokoaa yhteen nämä teemat ja kutsuu mukaan yhä useampia rakentamaan tulevaisuuden kilpailukykyä yhdessä. Lataa oma ilmainen raportti täältä!
Suuri kiitos kaikille vieraille ja upeille panelisteille! Uskalletaan siis kipinöidä!
Jäikö tapahtuma väliin, mutta haluaisit kuulla seuraavasta Kipinä Breakfast Clubista?
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja kuule ensimmäisten joukossa kun seuraavan kerran tapahtuu!
Olli Laine, CEO & Co-founder Kipinä
Olli Laine on kotimaisen digikehityksen tulevaisuuden ja tekoälypohjaisen ohjelmistokehityksen visionäärejä, intohimoinen datalla johtamisen puolestapuhuja sekä yksi Kipinä Softwaren co-foundereista. Toimitusjohtajan hatun lisäksi, otsalla vahvasti suunnistajan otsalamppu ja himohiihtäjän natsat.